Thursday, January 15, 2015

Missä on kalastuslakiesityksen kalastustuote... ei kun kalapihvi

Kävin läpi kursorisesti hallituksen esityksen uudeksi kalastuslaiksi Tästä kirjoituksesta tuli kiireessä samankaltainen kuin lakiesityksestä: kummankaan laadussa ja esitystavassa ei ole kehumista. Puolustelen asiaa sanomalla, että tutustuin lakiesitykseen noin 6 tuntia ja halusin blogahtaa asiasta ennen kuin eduskunnan ympäristövaliokunta (korjattu virhe 07:12 - oli mm-valiokunta) käsittelee asiaa. Siksi muotoilut ovat mitä ovat ja tekstissä on todennäköisesti virheitä. Luulisi, että lainvalmisteluun käytetyssä ajassa ja resursseilla olisi saanut hieman parempaa jälkeä aikaan.

Vastuuvapauslauseke: luin perusteluista suurimman osan, varsinaisen lakitekstiosuuden kokonaan. Palasia puuttuu välistä. Lisäksi käsittelen koko asiaa rannikko- ja merialueiden näkökulmasta. Sisävesikalastus poistui elämästäni muutama vuosi sitten exän myötä. Olen jossain määrin pahoillani, mutta en ilmeisesti ymmärtänyt kummankaan viehätystä. Kumpaakaan ei ole ikävä.

 Lukuohje: s.6 tarkoittaa esitystekstin sivua 6 ja lainausmerkkien sisällä on kursiivilla esityksen tekstiä. Loppu on omaani.

Lain perustelut:

s.6 "Kalastusalue voi toteuttaa alueensa käyttö- ja
hoitosuunnitelmaa esimerkiksi kieltämällä
määräajaksi tietynlaisen pyydyksen tai kalas-
tustavan käyttämisen, antamalla kalastusase-
tuksesta poikkeavia määräyksiä pyydysten
sallitusta silmäkoosta, rajoittamalla tai kiel-
tämällä määräajaksi onkimisen ja pilkkimi-
sen, määräämällä kalalajille pyyntimittoja ja
perustamalla rauhoituspiirin (eli kalastuksen
rauhoitetun alueen). Kieltojen tai määräysten
taustalla tulee aina olla niin kalastuslain kuin
käyttö- ja hoitosuunnitelmankin tavoitteiden
toteuttaminen."

Entä kalastuksen rajoittaminen esim. kapeikoissa tai muissa liikenteellisesti vaativissa paikoissa? En löydä vesiliikennelaista mahdollisuutta siihen. Miksi kalastusta ei voisi rajoittaa muilla perusteilla? Esimerkiksi Turunmaan saariston vilkkaitten väylien lähialueet voisi aivan hyvin ajatella rauhoitettavan vetouistelulta vilkkaimpaan loma-aikaan.

"ELY-keskuksella
on toimivalta kieltää tai rajoittaa kalastusoi-
keuden haltijaa käyttämästä kalastusoikeut-
taan."

Kun puututaan perustuslain turvaamaan omistusoikeuteen, olisi hyvä perustella paremmin, miksi ja
millä perusteilla? Tällaisenaan esitys on syytä käsitellä myös perustuslakivaliokunnassa niin omistusoikeuteen liittyvien seikkojen kuin valmistelijoiden tekemien lapsusten takia.

s.10: "Saaliiden poisheittämisen kieltäminen on
vuonna 2013 säädetyn yhteistä kalastuspoli-
tiikkaa koskevan asetuksen merkittävin uu-
distus. Kaupallisen kalastuksen harjoittajat
eivät enää saa heittää saalista takaisin me-
reen, vaan saalis tulee purkaa maihin. Kielto
koskee myös alamittaisia kaloja, jotka aikai-
sempien säännösten mukaan on täytynyt heit-
tää takaisin mereen."

Eli ammattimainen verkkokalastaja ei saa päästää alamittaista, elävää kalaa verkosta mereen. Mikä järki? Ei mikään, sillä tässä on takana EY-lainsäädäntö, joka on aiemmin mm. esti tuomasta liian suurta saalista satamaan, jonka seurauksena dumpattiin pahimmillaan tonnikaupalla kalaa takaisin Itämereen. Tässä olisi joku järki, jos MMM:n virkamiehissä olisi sen verran selkärankaa, että sanottaisiin pää pystyssä Brysseliin suuntaan, että meillä on täällä ammattimaisesti verkoilla harjoitettavaa kalastusta ja että me nyt vain säädämme kansallisen poikkeuksen, joka oikeuttaa tai jopa velvoittaa kalastajaa esim. päästämään alamittaisen merilohen takaisin kasvamaan jos kala sattuu olemaan vielä hengissä.

Minua suoraan sanoen raivostuttaa, että kaiken sen jälkeen mitä Jasper Pääkkönen ja moni muu on merilohen ja muiden vaelluskalojen eteen, tuodaan tällainen ala-arvoinen räpellys lakiesityksenä käsittelyyn. Toivon todella, että olen tulkinnassani väärässä.

En välttämättä ole. Otetaan ennakkokatseluun lakiesityksen 58§:
"Kalojen vapauttaminen
Pyyntimittojen vastainen kala on välittö-
mästi laskettava takaisin veteen, ellei Euroo-
pan unionin lainsäädännöstä muuta johdu.
Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos
se on saatu:
1) rauhoitus- tai kieltoaikana;
2) kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyk-
sellä; tai
3) kielletyllä kalastustavalla tai pyyntime-
netelmällä."

Voiko enää enemmän kierrellen sanoa sitä, että pyyntimittasäännöt eivät koske merialuella tapahtuvaa ammattikalastusta?

s.16 "Kaikille alueille ei ole
vielä kehitetty usean eri vieheen vetouistelun
mahdollistavia yhtenäislupa-alueita"

Verkkokalastajan näkökulma: miksi edes pitäisi? Eikö se riitä, että pääsääntöisesti luvat saa useammalle vieheelle?

s.17 "Tavoitteeseen pyritään muun muassa määritte-
lemällä kalatalousalueiden käyttö- ja hoito-
suunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen
hyvin soveltuvat alueet, joita koskevia kalas-
tuslupia ja kalastusoikeuksien vuokrasopi-
muksia kalavesien omistajat sitoutuisivat te-
kemään alueen kaupallisten kalastajien kans-
sa. Viime kädessä kaupallisilla kalastajilla
olisi laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä
mahdollisuus saada omistajan sijaan ELY-
keskukselta lupa. Näillä keinoin kalastusta
voitaisiin kohdentaa pyyntivahvoihin ja
mahdollisesti alihyödynnettyihin kalakantoi-
hin ja samalla lisätä kotimaisen kalan tarjon-
taa kuluttajille."

Tässä ollaan taas omistusoikeuden rajapinnassa. Tavoitteena on siis tila, jossa vesialueiden omistajat voitaisiin velvoittaa antamaan lupa tai oikeammin ELY-keskus sitten vain marssii vesialueen omistajan yli kalastajan puolesta. Ongelmallista on se, että samainen ELY-keskus osallistuu myös kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittelemiseen.

Mitkä olisivat vesialueen omistajan oikeudet esimerkiksi tilanteessa, jossa kalastus rajoittaa vesialueen käyttöä? Sen verran napakka annostus kuhaverkkoja sisälahteen ettei enää sovi optimistijollailemaan joukkoon?

Hassuinta asiassa on se, että tietojeni mukaan Turun seudulla vesialueita omistavat ammattikalastajat ovat sitä mieltä, että ei sen omistusoikeuden yli passaisi niin kovasti jyrätä. Lisäksi lainsäädännössä on jo nyt ollut mahdollisuus pakottaa riitauttamisen kautta vesialueen omistaja vuokraamaan kalastusoikeus. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa tätä mahdollisuutta olisi käytetty hyväksi. Kertokaa toki jos olen väärässä.

"Jokaisen täysi-ikäisen alle 65 -vuotiaan kalastajan tulisi ka-
lastustapaan katsomatta maksaa kalastonhoi-
tomaksu, joka oikeuttaisi viehekalastukseen
yhdellä vieheellä koko maassa."

Mikä siinä eläkeläisten maksussa nyt voi olla niin vaikeaa? Minusta on aivan käsittämättömän epätasa-arvoista ja syrjivää jos 65 vuotta täyttäneet eivät maksa kalastonhoitomaksua. Sodan käyneet kovat jätkät ja mimmit eivät enää ole kalastuskunnossa. Jäljellä on vain vanhempieni ikäpolvi, joka omaani verrattuna on saanut nauttia siitä, että inflaatio on syönyt lainat ja työtä on riittänyt. Sanalla sanoen heillä on paremmin kuin monella kaltaisellani, olkoonkin akateemisella, pätkätyöläisellä. Kehtaavat vielä valittaa, mokomat kiittämättömät!

Tämän älyttömyyden nopea valmistelu ja ministeri Orpon edustaman puolueen seniorikansalaisäänten nuoleskeluun perustuva motiivi käy ilmi siitäkin, että esitykseen on jäänyt lapsus: vaikka kyseessä olisi yli 65-vuotias kaupallista kalastusta harjoittava ammattikalastaja, hänen ei silti tarvitsisi maksaa kalastonhoitomaksua. Tämä asettaa ammattikalastajat iän suhteen eriarvoiseen asemaan ja hups - taas olisi asiaa perustuslakivaliokuntaan.

Yhtä hullua on se, että kalaa ruoaksi verkoilla kalastavat kotitarvekalastajat joutuisivat lakiesityksen toteutuessa maksamaan vapakalastajien aiheuttamat kustannukset. Tämä johtuu siitä, että jatkossa olisi edellisen tekstin mukaan vain yksi lupa, joka sisältäisi maanlaajuisen luvan yhdellä vieheellä kalastamiseen. On totta, että määrällisesti suurin osa virkistyskalastuksesta tapahtuu vavoilla kalastaen. Toisaalta: meneehän sitä aikaa kun valitsee sen tehottomimman kalastusmuodon. Tunnen oikeasti perheitä, joille muutamalla verkolla tapahtuva, lähes ympärivuotinen kalastus tuo merkittävän osan perheen ruoasta. Heille se kalastus ei ole harrastus vaan ravinnonhankintaa. Sillä on heidän ja minun mittakaavoissa merkittävä taloudellinen merkitys. Miksi meidän, jotka liikumme verkkoinemme kotirannan lähettyvillä pitäisi maksaa vapakalastajien aiheuttamat kustannukset? Ne kustannukset kun aiheutuvat siitä, että niiden vapojen kanssa on kiva liikkua mahdollisimman joustavasti eri maisemiin kalastelemaan. Ymmärrän - se on kivaa. Laskua ei silti saa maksattaa niillä, joita komposiittikepin kanssa sohiminen ei kiinnosta.

Orwellilaisittain pyöristeltynä tämä kanta löytyy lakiesityksen sivulta 26, palautetiivistelmästä:

s.26 "Erityisesti
osa vesialueen omistajista on kuitenkin kriti-
soinut ehdotettua kalastonhoitomaksua ja
esittänyt sen korvaamista mallilla, jossa
omistajia varten olisi säädetty oma kalaston-
hoitomaksusta erillinen alempi maksu, johon
ei sisälly oikeutta viehekalastukseen."


s.21 "Ehdotetun lain mukainen rahoitusjärjestel-
mä on kokonaistaloudellisesti edullinen,
vaikka siitä koituukin viranomaisille jonkin
verran tehtäviä."

Tämä lienee kaunis tapa sanoa kierrellen se, että koituu uusia tehtäviä entisten lisäksi.

s.23 "Sähköiset järjestelmät ja pal-
velut edistävät yleistä tietoyhteiskuntakehi-
tystä."

Ottaen huomioon MMM:n hallinnonalan aikaansaannokset aiemmin tässä on lyötävä nyrkkiä pöytään. Uudistus on tehtävä siten, että kaikki siihen toteutettavat rajapinnat ovat avoimia. Käytettävien tiedostomuotojen on oltava avoimia. Kansankielellä sanottuna: hommat täytyy tehdä kunnolla, jotta sitä järjestelmän tietoa voidaan käyttää tehokkaasti ja halvalla. Järjestelmän käyttämisen täytyy onnistua millä vaan, tarvittaessa ostamatta yhtään maksullista tietokoneen käyttöjärjestelmää tai sovellusohjelmistoa. Jos tuohon edes tarjotaan jotain "lataa excel-taulukko palveluun tästä"-toteutusta, huudan niin kovaa, että löydätte itsenne Talvivaaran kipsisakka-altaasta, lipeää kurkku täynnä.

Täytyykö kaltaisiani Linux-nörttejä sitten kuunnella tässä asiassa? Täytyy, sillä edellä kuvattu resepti on edellytys sille, että yksittäiset sovelluskehittäjät ja yritykset voivat rakentaa palveluita lakiuudistuksen yhteydessä toteutettavan järjestelmän päälle. Sellaisia kivoja "äppsejä", joita on kiva vapa kädessä vipottaen tökkiä kun kala ei syö.

s.33 "Tulva-alueella tarkoitettaisiin ve-
silain 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitet-
tua vesialueen rajan ulkopuolella olevaa alu-
etta silloin, kun se on veden peittämä."

Vesilain 2 luvun 3§ ei säädä tästä asiasta mitään:

Oikea viite on vesilain 1 luvun 3§ säätää: "2) vesialueella muutoin kuin tilapäisesti veden peittämää 5 §:n mukaisesti rajautuvaa aluetta;"
ja edelleen
5§:"Vesialueen raja - Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.

Jos vedenkorkeus tai vesi- ja maa-alueen keskinäinen asema muuttuu tai on muuttunut, vesialueen raja määräytyy muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan.

Meren ja maa-alueen rajana on Suomen aluevesien rajoista annetun lain (463/1956) 3 §:n mukainen aluevesien maanpuoleinen raja."


Varsinainen ehdotus lakitekstiksi:


s113: 4§" 8) viehekalastuksella muuta kalastamista
yhdellä vavalla ja vieheellä kuin onkimista
tai pilkkimistä, vetouistelua yhdellä vavalla,
vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongin-
taa;"

Ilman vapaa tapahtuva vetouistelu ei sitten ilmeisesti ole vetouistelua? Voi olla, että se menee kelaonginnan alaan. Vaikka perusteluosassa puhutaan siitä, että silakan litkaaminen kuuluisi ilman kalastonhoitomaksua harjoitettavaan kalastukseen pykälän määritelmien joukosta puuttuu kokonaan määritelmä siitä, mitä se litkaaminen tarkoittaa. Onkimista se ei ole, sillä

" 5) onkimisella ilman viehettä ja heittokalas-
tukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalas-
tusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua;"

Silakkalitkassa on useita pieniä koukkuperukkeita kiinni selkäsiimassa. Sen voisi lisätä.

Seuraava kehno määritelmä on

"17) kaupallisella kalastuksella toimintaa,
jossa kalaa pyydetään myyntitarkoituksessa
tai jossa pyydetyt kalat tai osa niistä myy-
dään;"

Jos ne kalat myydään kalajalosteina tai peräti ravintola-annoksina saman yrittäjän toimesta, eikö ole kalastus olekaan kaupallista kalastusta?

s.117:  "Kalastusmatkailuyrittäjän on luvan saatu-
aan suoritettava kalenterivuosittain valtiolle
100 euron suuruinen kalastonhoitomaksu."

Eli yli 65-vuotias ammattikalastaja ei maksa hoitomaksua, mutta yli 65-vuotias kalaopas maksaa?

s. 118:  "Kalatalousaluejako ei koske meressä ole-
vaa yleistä vesialuetta siltä osin kuin kalava-
rojen kestävä käyttö ja hoito ei vaadi alueen
sisällyttämistä kalatalousaluejakoon."

Eli kaikki yksityiset vesialueet kyllä liitetään kalatalousalueisiin, mutta ei laajoja yleisiä merialueita? Eihän ne biotooppirajat noudata omistusrajoja, kuten perusteluissa todettiin viitaten siihen, että kalat uiskentelevat, kumma kyllä, vesialueiden omistusrajojen yli.


s. 118: "Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalas-
tusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset ka-
lastusalan järjestöt. Maa- ja metsätalousmi-
nisteriö vahvistaa luettelon valtakunnallisista
kalastusalan järjestöistä viideksi vuodeksi
kerrallaan."

Vai että MMM vahvistaa luettelon. Harrison-Stetsonillako? Menettelytapa tai peruste olisi hyvä kuulla.

s. 118: 24§ "8) viehekalastuksesta kertyneiden korvaus-
varojen jako vesialueen omistajille;"

Mitä nämä varat ovat jos on vain yksi lupatyyppi ja viehe- ja muusta kalastuksesta kertyneitä varoja ei siten voida eritellä?

s.119 "Kalatalousalueen yleiskokouksessa on kul-
lakin vähintään 1 000 hehtaarin ve-
sialueomaisuutta edustavalla edustajalla
kolme ääntä, vähintään 500 mutta alle 1 000
hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla
edustajalla kaksi ääntä, muita jäseniä edusta-
villa edustajilla yksi ääni."

Miksi äänien määrät eivät mene suoraan edustettavien hehtaarien suhteessa? Laskemisen helppous ei voi olla peruste. Jos laskentaa väitetään vaikeaksi, sellaisten henkilöiden ei missään tapauksessa pitäisi edustaa muita yleiskokouksessa tai olla sen toimitsijoina.

s.125 48§ käsittelee pyydysten asettamista. Pykälässä tulisi olla myös maininta siitä, että pyydykset tulee asettaa siten, että ne eivät estä rantaan kulkemista tai haittaa rannan käyttöä. Esim. keväisin hauen kudun, kesäkuussa lahnan kudun ja syksyllä ravustuskauden aikana tulee monesti ongelmia siitä. että pyydyksiä tuodaan niin lähelle mökkirantoja ja venevalkamia, että omassa rannassa ei pysty onkimaan noudattaen nykyisen kalastuslain asettamaa 50m suojaetäisyyttä pyydykseen. Pois veneellä pääseminenkin on joskus niin ja näin.

Tämän voisi välttää lisäämällä lakiesityksen 50§ maininnan siitä, että pyydystä ei saa asettaa 100 metriä lähemmäksi laituria, venevalkamaa tai vastaavaa. Tällöin heittouistelukin omasta rannasta on mahdollista häiritsemättä toisen pyydystä.

s.126 49§ "2) pyynti- tai venekuntaa kohden koukku-
pyydykset, joissa on yhteensä enemmän kuin
100 koukkua."

Tarkoittaako tämä sitä, että harrastajakalastaja saa esim. käyttää mielivaltaista määrää pitkäsiimoja, joissa kussakin on enintään 100 koukkua vai sitä, että kaikissa pitkäsiimoissa saa olla yhteensä enintään 100 koukkua?

s.127 56§: "Alinta pyyntimittaa pienemmän ja ylintä
pyyntimittaa suuremman kalan pyytäminen
on kielletty."

Ei voi säätää näin jos merialueella on voimassa EY-lainsäädäntöön nojaavat säännöt, jotka kieltävät saaliin heittämisen takaisin mereen. Pitää vähintään lisätä sana sisävesillä ja/tai poissulkukriteeri merialueilla kalastavista kaupallisista kalastajista.

Pääsemme otsikon pihviin:

s. 134 88§ määrittelee kaupallisten kalastajien ryhmät:

"Ryhmään I kuuluvat:
1) luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, joiden
itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen ka-
lastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi
kuluneen tilikauden aikana kertyneen liike-
vaihdon keskiarvo ylittää arvonlisäverolain
(1501/1993) 3 §:n 1 momentissa säädetyn
määrän; sekä"

Mikä on kalastustuote? Onko kalamurekepihvi kalastustuote? Käsite kalastustuote on tässä ensimmäistä kertaa esityksessä. Sitä ei löydy laissa määritellyistä käsitteistä. Entä jos, kuten aiemmin spekuloin,  kalastaja/yritys pitää ravintolaa ja jalostaa kaiken pyytämänsä kalan ravintola-annoksiksi? Onko siikakeitto kalastustuote?

Lisäksi tämä on ristiriidassa aiemmin esitetyn kaupallisen kalastuksen määritelmän kanssa:

4§ 17) "kaupallisella kalastuksella toimintaa,
jossa kalaa pyydetään myyntitarkoituksessa
tai jossa pyydetyt kalat tai osa niistä myy-
dään;"

Määritelmä puhuu vain kalojen, ei "kalastustuotteiden" myynnistä.

s. 135 91§ Saaliin ensimyynti: "Merialueelta saadun saaliin ensimyynnistä
ja sen rajoituksista säädetään Euroopan unio-
nin lainsäädännössä ja sen toimeenpanemi-
seksi annetussa kansallisessa lainsäädännös-
sä."

Täytyy tietää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Ehdottomasti viite lakiin.

s.137 99§ "Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla
kalastuksenvalvojalla ei ole kuitenkaan toi-
mivaltaa valvoa Euroopan unionin yhteistä
kalastuspolitiikkaa koskevan unionin lain-
säädännön eikä sen toimeenpanemiseksi an-
netun kansallisen lainsäädännön noudatta-
mista."

Jääkö merialueilla kalastuksenvalvojille mitään oikeuksia? Mitä tämä jargon tarkoittaa?

s. 153: 110§ "Osakaskunnan osakkaalla ja osakaskuntaan
kuulumattoman vesialueen omistajalla on oi-
keus ottaa talteen pyyntiin asetettu pyydys,
jota ei ole merkitty 48 §:n 3 momentissa sää-
detyllä kalastusoikeuden osoittavalla merkil-
lä, sekä siinä oleva saalis edellyttäen, että
pyydyksen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei
kehotuksesta huolimatta poista sitä ja saata-
villa ei ole riittävää ja oikea-aikaista apua
99 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta."

Puuttuu maininta nimestä ja puhelinnumerosta, jotka aiemmin on ehdotuksen tekstissä kyllä mainittu. Suuressa osassa kalastusalueita ei ole käytössä "verkkomerkkejä". Pyydys on voitava ottaa talteen pelkän nimen ja puhelinnumeron perusteella vaikka ko. alueella ei käytettäisi "verkkomerkkejä". Jos edes nimeä ja puhelinnumeroa ole, sitä suuremmalla syyllä olisi syytä olla oikeus ottaa pyydys talteen.

s.139 111§: "Talteenotetusta pyydyksestä tai kalastusvä-
lineestä on ilmoitettava välittömästi poliisil-
le, ja se on luovutettava niin pian kuin mah-
dollista poliisin säilytettäväksi."

-Toit sitten nuo mädät kalatkin verkon mukana?

- Kyllä totta kai kun ei ollut aikaa putsailla kun laki velvoittaa luovuttamaan sen poliisin luovutettavaksi niin pian kuin mahdollista...

Asiallisesti: Kuka maksaa poliisille viemisestä aiheutuvat kulut? Olisi kohtuullista, että pyydyksen viemisestä maksettaisiin ainakin matkakulut kun siihen on sentään lakisääteinen velvollisuus.

s.141 118§ Rangaistussännökset: "5) pyydystää 56 §:n tai kalastussäännön
vastaisesti ali- tai ylimittaista kalaa, tai ottaa
kalan saaliiksi 52 tai 53 §:n nojalla säädetyn
tai määrätyn taikka kalastussäännössä sääde-
tyn kiellon vastaisesti,
6) laiminlyö 58 §:ssä tai kalastussäännössä
säädetyn vapauttamisvelvollisuuden,"

Ei voi säätää näin, koska merialueilla ammattikalastajalla on velvollisuus ottaa ala- ja ylämittainen kala talteen. Sama on jo selitetty aiemmin 56§:n kohdalla.

Se siitä. Keskustelu jatkukoon.